Halruaan Nykytilanne

Kampanja sijoittuu vuoteen 1499, jolloin Halruaa on jo tovin yrittänyt uudelleenrakentaa Loitsurutosta toipuvaa valtakuntaansa. Halruaa tunnettiin joskus sivistyksen kehtona ja kaiken arkaanin kotona, jossa Netheriläisten jälkeläiset pyrkivät ymmärtämään magiaa edeltäjiään vielä syvällisemmin, sortumatta heidän tai Theylaisten sisarensa virheisiin. Kun Loitsurutto iski, sinisten liekkien myrsky kasvoi hetkessä silmittömäksi, tuhoten kaiken, mihin se koski. Kaikki taikuus, olennot, paikat ja esineet jotka joutuivat sen kanssa kosketuksiin tuhoutuivat tai vääristyvät. Samaan aikaan portaalien maana tunnetun Halruaan läpi tunkeutui planetaarinen konvergenssi, kun ulottuvuudet repivät vakituiset teleportaatioympyrät kappaleiksi. Viimeisenä keinona pelastautua Halruaan Muinaiset, velhot jotka hallitsivat alueen magiaa ja pitivät huolta siihen liittyvät tutkimuksen suunnasta ja rajoista, siirsivät Halruaan Abeiriin. Palatessaan Loitsuruton jälkeen asettui manner uusiksi, mutta se mikä joskus oli kulkenut nimellä Säihkyvä Etelä, sai nyt nimen Särkynyt Etelä.   Vuonna 1499 on kulunut 120 vuotta Loitsurutosta. Tämä sukupolvi ei enää muista sen kauhuja niin terävästi, vaikka uudelleenrakentaminen ei ole vielä saavuttanut menneen loiston mittoja. Silti, taivaalla lentävät jo Halarahin, pääkaupungin ilmalaivasaattueet, uhmaten vuorten seinämää tuodessaan uutta tietoa ja uskomattomia taikaesineitä pohjoisesta. Halagard, entinen pääkaupunki on Akhlaur-suon syömä. Khaerbaal ja Zalazuu, Halruaan laivastotukikohdat rannikolla ovat vahvistaneet muurinsa villeillä mailla vaeltavia lykantropian omaksuneita drow-kansoja, petoja ja rutonkoskettamia vastaan. Talathin Mystranpalvonnalle omistettu vuori on edelleen lähes koskematon, sen rinteiden ollessa liian vaikeasti valloitettuja villeille ja liian korkeita ja pystysuoria asuttavaksi pedoille. Maeruhal pitää edelleen linnakkeen pystyssä lähellä valtion suurimpia kultakaivoksia, mutta on jatkuvassa sodassa vuorten toistapuolta asuttavien barbaarimaisten Dambrathilaisten kanssa. Aluarim on kasvattanut suosiotaan Aluar-joen varressa, lähes keskellä valtion vehreämpiä viljelysmaita.   Aluarimin johdossa istuu Rhodin Liekinlapsi vahvan Muinaisista koostuvan hallituksen ympäröimänä, ja hänen hallituksensa pitää sijaa edelleen Loitsurutostakin selvinneen Aluarimin Tornin huipulla. Tätä valtavaa maamerkkiä ja velhontornia pidetään ominaisuuksiltaan niin omituisena, että jotkut epäilevät sen korruptoituneen itse Loitsurutosta. Halarahhia ja koko valtiota taas johtaa velhokuningas Zalathorm. Hänen kykynsä nähdä tulevaan hänelle säännöllisin väliajoin tulevien ilmestysten kautta on pitänyt Halarahhin vihollistensa saavuttamattomissa jo vuosikymmenet, mutta viimeaikoina näyt ovat olleet hektisempiä, ja niistä kansalle tiedottaminen on loppunut tyystin. Uskotaan, että velhokuningas ja Aluarimin lordi ovat riitaantuneet ja kaupunkien välit ovat viileät.